Tähännii päevää on mahtunna nii hyvvee ku huonompatahhii.
Vuan niimpä kaet se taetaa olla itekullahhii. Millonkapa tuo oes iha yks´yhteempäevä.
Aenahhii aarinko on paestanna. Koko päevän. Ja minnoon syönnä niinku koeriin pittäähii. Sano äet.  Tuas oes ollunna aehetta liputuspäevää. Ja yhe naesen ualtojahhii on nähty. Ee kuulema kerkijä niimpaljoo ammentoo muonoo laatasellle ku minä syön.- No mullon vuan ollunna näläkä. Sapuska on maestunna. Jopa nehhii kuivakat liuvotusnappulat muun lisäks. Vissii semmonen tankkuupäevä.

Ja lenkillähhii oon paenaltanna ku hirvi. Ee tehnnä yhtää ies miel jiähä jumittammaa. Taekka isketellä ihteesä maehi.
Osasa ol kyllä sittijäesillä ja muillahhii kaekemmualiman itikoella. Vuan melekosija hajujahhii ol ilimaantunna eellisen käännin jäläkee. Joehen perässä pit paenaltoo. Yks henkesä heettännä pupurukkahhii. Jota ee tietenkää piässy ku monemmetrin piästä kuikkimmaa. Kyllä vet yks narusta sevverran topakasti. Ilonpillooja.

Vinkujahhii oon heetellynnä ympär mökkijä. Ja ujuttanna niitä sohva ja tuolii alle. Yks on jootunna sittä vetristäätymmää ja  niitä sieltä kaevelemmaa.

 

Tahallan oon muka tehnnä tuon. Kyllä en oo. Taekka no ehken vähäse. Ku on tarvinna kaverija leekkii. Ja siinäpään on tuas suanna liikettä tuohii jääkistelijä. Siis mamma.

 

- Äeeeett...appuun! Tuassiisa karkas vinku enkä sua poekkee!!
Ee apuva kuulu ee nää. Siinäpähä nähhää tuas. Aena sannoo olovasa valamis minu eistä mihivvuan. Sittä ee koerallesa yhtä vinkuva kehtoo onkija. Vaekka onnii ehken viijjeskymmenes kerta. Kolomekymmentä se jakso. Sittä sano että nyt riittää. Ee polovet kestä. - Juutastako tuo polovillee pit tälläätyvä. Mahallaa oes suanna paremmin.
Sano etton mulla enerkijata liikoo nyt. Kuulema semmonen enerkijapiikki piällä. Että saes mökinnii lämmitettyvä tuolla hieveellä. Ja usseemmat kahvit keetettyvä. Jos saes sen hyövynnettyvä jotennii.

 

- Saempaa sen. Oma apu se on parasta.

Vuan ee oo ollunna kaekistelle kokonaa hyvä tämäkää päevä. Että on sitä huonompatahhii sittä ollunna.
Sen pannahisen itikat on toskanna mahhoo ja nivusija. Iha salloo vielä. Vaekkee oo kummosesti oltu itikkapaekossa. Silti on sempäeväne kutka. Kyllä on pitännä niälätä ja luututa mahanalustata. Äet koetti vaekka mittee keksijä etten lipeksis iha nahattommii sitä. Ku pitäs vissii olla nahka ehyvenä tiistaena. Huuheltii hualeella veillähhii. Vuan silti on pitännä kaltata. Minkäs minä sille tien ku kutkuttaa.
Kaalurin oes kuulema mulle laettanna jos oes ollunna. Onneks ee ollu. Kerinnöö tuon kansa teotaroejja enssii viikolla.

Mahtaskoon olla kellää vinkkijä antoo mittee voes panna nahkaa  ettee nuo vihulaeset kuppoes? Ja mittee voes panna jos on piässeet kuppoomaa? Ettee kutkuvvaes. Ee oo yön ee päevärraahoo nuihen takija. Juuttaan ketaleet.